Katson eteempäin,
luulen tämän jo loppuvan.
Ei,
ei se lopu.
Ei vieläkään,
vaikka kauan olen jo kärsinyt.
Vielä joudun jotain itsestäni
antamaan.
Eikö jo riitä,
että se on vienyt elmäni?
Vienyt ystäväni.
Vienyt minut.
Sisäisen itseni.
Sen, kuka vielä joskus
jaksoi
nauraa,
hymyillä,
iloita.
Eikö riitä,
että olen aivan tyhjä jo?
Ei.
Ei se riitä.
Sinä haluat minulta vielä enemmän."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti