Love In Paris

Kävelen Eiffel-tornin edustalla. On laskeutunut jo ilta, mutta lukemattomat valot valaisevat katuja. Ympärilläni pyörii monia ihmisiä. Kevyt ja lämmin tuuli liehuttaa pitkää ja vaaleaa mekkoani. Punabaskerinen ja raitapaitainen haitarinsoittaja istuu ja soittaa tien varressa, tehden tästä illasta vieläkin kauniimman. Tuhannet tähdet tuikkivat kirkkaalla, mutta mustalla taivaalla. Upean vaalenapunaiset kirsikkapuun kukkaset ympäröivät minua tuoksuen ihanalta ja hempeältä.

   Yht' äkkiä ihmisjoukon keskeltä astuu esiin hahmo. Säteillen komeutta ja loistaen, kuin kirkkain timantti maailmassa. Se olet sinä, puku päällä, tietenkin. Huomaat minut, huomaan sinut ja lähdemme kävelemään toisiamme kohden. Katsot minua koko matkan ajan silmiin. Tuntuu, kuin kaikki ympärillämme olisi kadonnut, sillä ainoa asia johon keskityn olet sinä.

   Kun vihdoin olemme aivan kasvotusten, kun voin haistaa lumoavan tuoksusi, katsot vain minua syvälle silmiin ja sanot: "Ei yksikään kukka, ei yksikään tähti, ei yksikään ihminen, näytä kauniimmalta, kuin sinä nyt. Eivät kenenkään muun silmät säkenöi yhtä kauniisti, kuin sinun. Eikä mikään mahti maailmassa voi kuvata sitä, kuinka paljon rakastan sinua juuri nyt." ja ojennat minulle varmasti maailman kauneimman vaalenpunaisen kirsikkapuun kukan, jonka olen ikinä nähnyt. Pakahtuneista silmistäni vierähtää yksi kyynel ja sen jälkeen kurotun suutelemaan sinua.

   Tällä taianomaisella hetkellä tuntuu, että koko muu maailma katoaisi ympäriltäni, kuin sydämeni hyppäisi rinnasta ja tunnen sisälläni polttavan tunteen, rakkauden. Tällä hetkellä uskon, tiedän, että sinä olet se oikea.

Je t'aime.

Ahh, vielä jonain päivänä mä pääsen Pariisiin<3

-Ansku-