Rakkautta, rakkautta, rakkautta.
Jotkut puhuvat rakkaudesta sairautena.
Niin kuin flunssana tai nuhana.
Mahakipuna, syöpänä.
Miksi, oi miksi?
Tunnetila tuo maatajyrisyttävä, kun valtaa sydämen, ei voi
hymyä estää.
Se tunne saa elämän valoisat puolet esiin, valot loistamaan
kirkkaammin ja se kestää.
Se ihmisen ajatuksista sydämiä veistää.
Mutta mikä onkaan tuo lääke sairauteen tuohon?
Mikä, mikä?
Vastarakkaus.
Kun rakkautesi sinua rakastaa, avautuu silmiesi edessä
jotain suurempaa, mitä osasit kuvitellakaan.
Teidän kahden polku, pitkä rakkauden polku.
Kun te toisianne silmiin katsotte, tiedätte, että toinen
rakastaa.
Luotatte.
Vannotte.
Rakastatte.
-Ansku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti